Elaman vuoristorata ei vaan lopu!

Jeap jeap jeap...

*Niin kuin otsikosta voi paatella, on ollu nyt jo pari viikkoa aikamoista vuoristorataa elama taalla. Valilla on huonoja paivia ja valilla hyvia, ihan niinku kaikilla meilla, kaikkialla. Nyt on vaan ollu vahan liikaa niita huonoja paivia. Pari kertaa, tai oikeastaan jo enemman kun pari oon meinannu jo luovuttaa ja ollu maksun paassa takasin paluu lentolipuista. huh.

Ja nyt olen tajunnut sen, tai jo oikeastaan aikoja sitten, etta vaikka olisi toisella puolen maapalloa, ei asioita vaan paase karkuun.

Kaikista pahinta on se, etta taalla yksin olessa tulee mietittya kaikkia asioita. Sehan on ihan helvetin hyva juttu, mutta kuten naapuri hurrilassa sanottu kaikista asioista liikaa tekemalla saa syovan, niin sama patee varmastikkin omien asioiden kanssa liikaa yksin painimiseen. Huh, tulipa pitka lause.

Ihan tilanne infoks, istun tassa meidan naapuri baarissa bissella. Oli pakko ostaa, kun kaupan paallisena saa kayttaa tata "NOPEAA" konetta. Yeah. Ja bissekin maistuu.


Noh, alku avautumisista sitten etia pain.

Tosiaan, sain sen tyopaikan maanantaina, ja kuten edellisessa merkinnassa tulee selkeasti esille, niin olin enemman kuin iloinen sen saatuani. No siinahan sitten karvistelin kolmisen paivaa fyysisia toita tehden, eli niita helvetin koukkuja pahviesitteisiin laittaen.

Oli mulla kylla hauskaakin :D Kolmantena paivana eli keskiviikkona sinne tuli yks uus tytto. Istuin siina poydassa niita toita duunaten ja se tytto rupes tekemaan samaa hommaa siina mun vieressa. Istuttiin siina hiljaa ja sivu silmalla huomasin kun se tytto tsiigaili mun liikkeita ja rupesi kiristamaan tahtia. No mina tietenkin kolmen paivan rautaisella kokemuksellani ajattelin, etta "helvetin keltanokka... tulee saatana tohon jotain kukkoilemaan, itsehan en ammattilaiselle alkais." Ja koska tunnetusti meidan perheessahan on taa voitontahto verissa, niin vaistomaisesti rupesin sitten vetelemaan niita koukkuja niin, etta oli sormet verilla. Meni hetki ja se tytto sit kysy, etta miten taa sujuu parhaimmalla tavalla. Sitten tajusin semmosen itsestaan selvyyden, etta se oli vaan koittanu ottaa mallia, etta miten hommat hoituu. Ja mina idioottina ja kilpailuviettisena tietenki otin heti sen haasteena vastaan. Mut pointsit faijalle ja broidille mun kouluttamisesta, etta pitaa joku papereiden koukutuskin ottaa kilpailuna :D (ja terkut <3)

Jooh no siinahan se keskiviikko paiva menikin, kunnes paivan paatteeks saatiin rahat kouraan ja viela semmonen mukava info paalle, etta saadaan kaikki potkut.

Vittu mita paskaa, siina tyoilmotuksessa luvattiin, etta kaheks viikoks tai enemmaks ajaks toita. Juuuuuh, no kolme paivaa duunia. on seki ihan ok.

Siinahan ma sitten jatkoin masistelua toista paastyani, koska se ainut asia minka ma taalla haluun (rahan ja maineen lisaks) on yks pirun skeittilauta! Ja mun haaveet siita muris ku haukku konsanaan.

Viikonlopun sitten uiskentelin itsesaalin syvassa meressa ja parilla itku soitolla oli mamaakin pakko kiusata. Voin kertoa, etta mun tila ei ollut kauhean kaukana semmosesta legendaarisesta lauseesta kuin "KUKAAN EI RAKASTA MUA!!"

Hengailin sitten viikonlopun Palmsissa (Kings Crossilla) mieltani piristaen, missa meijan suomalais legioona pitaa majapaikkaansa. Meitahan on taalla nyt ihan yber katras kun Pekkakin paas taydentamaan meidan tuulipukukansaa. Kokonaisuudessaanhan meita on taallaMINA, Nasta, Sini, Arina, Niko ja Pekka. Ja mun newtown poitsua, Ottoa, unohtamatta.

Maanantai tuli ja olin jo valmistautunut tyhjan tayteiseen viikkoon kun sain soiton Anitalta, silta mun pomolta. Se totes, etta ois sittenki toita tarjolla ja mahan, vaikka vitun vihanen niista potkuista olin, nielin ylpeyteni ja sanoin, etta mahtavaa!

Alotin sitten tiistaina duunit (TAAS) ja taytyy sanoa, etta huomatessani, etta olin ainut joka oli pyydetty takas toihin mut valtas semmonen ihmeellinen tunne. Mikas se nyt taas olikaan... Ainiin! Iloisuus!
En ma nyt viitti ylpeilla tai mitaan, mutta sen lisaks, etta oon maailman neljanneks nopeimmassa vesijuoksu tiimissa niin luulempa, etta oon Marrickvillen (Sydneyn paikallinen Roihuvuoren teollisuusalue) paras koukuttaja. Jeah :DDD Tai ei valttamatta Marrickvillen, mutta ainaskin meidan duunin.

Mun paivahan sitten viela parani entisestaan, kun sain ylennyksen ja paasin pomojen kanssa isoon varastoon tyoskentelemaan "kankaiden pakkaajana" (hahahah, ma tiedan, saalittavaa!!) Jooh... toihan oli sitten ihan taivas mulle, kun sen ainaisen koukutuksen sijaan paasin tyontamaan kankaita pusseihin, josta ma olin ensin innoissani ku pedofiili lapsesta. Intoni jatkui sitten tahan paivaan, eli torstaihin saakka. Nyt oon jo tostakin aevan puhki. 9 tuntia joka paiva samaa liiketta, joka tapahtuu pelkastaan kasilla. Mut en oikeasti valita, oon vaan ilonen etta sain pitaa sen duunin. Helvetin ilonen. Sitapaitsi jos ei muuta, niin ainakin kadet pysyy trimmissa ;)

Hostelilla kaikki jatkuu niin kuin aina. Eilen oli TAAS tappelu. Olin ulkona Brandenin kanssa, ja kun tulin takas kuulin Otolta, etta se yks armenialainen jatka (n. 42 vuotias) oli vetany yhta Benia ( perikymppinen aussi kundi ja tayspainen nisti) ja yhta toista jabaa dunkkuun. Syyta en tieda, enka jaksa edes kysya. Tappeluita syntyy millon mistakin, poliittisista keskusteluista ja juusto varkauksista. Ihan perus. Tanaan sitten kun paasin toista, niin silla toisella jaballa oli silmalappu ja laastareita naamassa ja se armenialainen jaba on kuulema vielakin putkassa.

Semmosta pojilla.

Ja noi tytot on nyt muuten vaan niin pimeita, etten jaksa edes siita kirjottaa :D enka tanne edes viitsi, koska vahan isompi lintu laulo, etta taalla kay myos semi asiallisempaa jengia lukemassa. Terguja!

Joo siita eilisesta viela... Niin oltiin tosiaan Brandenin kanssa Bank Hotelissa, joka on meijan vakkari paikka. Oli ihan sika kova meno, ja tutustuin Brandenin iiiihaniin kavereihin, joiden kanssa mennaan lauantaina Sydneyn kuulema parhaimpaan meno mestaan. Kaikki ne oli paalle 30, Branden mukaanlukien, mutta ei se menoa haittaa. Toisinaan viihdyn vahan aikuisemmassa seurassa, vaikka ei ne kylla sita oikeasti edes ole :D

Joo, etta elama hymyilee. Valilla vittumaisesti ja toisinaan ihan kivasti.

On vahan vaikeeta, mutta niin kaikilla joskus. Toivottavasti taa lahtis nyt vaikka duunien mukana paremmin rullamaan.

Mulla ei sitten varmaan vahaan aikaan ole mitaan sanottavaa, koska kaikki tulee pyorimaan ens viikon toiden ymparilla, MIKALI ne ei taas potki meita sielta.

Niiinh, ja jahka lopetan sen itsestani peilikuvien oton, niin koitan ruveta hommiin ja ottaa kuvia esim. mun hostellista. Siten voitte vaihtaa fiktiiviset visionne fyysisiin kuvaelamyksiin mun hellholesta.

Lahen tasta nukkumaan, tuli tosi turha postaus, mut ainaski jotain. Ja D jos luet tan, niin mailin sulle myohemmin.

Kuulin, etta siella on lunta! NAUTTIKAA, kun sita viela on. Kohta se ilmastonmuutos vie lumetkin.

Parjailkaa siella kullat!!! Ja rakkautta. Ja pus pus!


(* Kyseinen perustuu puhtaasti vakaaseen faktapohjaan ja ei sisalla sarkastisia ilmauksia!)
(Eli tyhmille [kts. sanakirjasta "tamperelainen"], etta asiat on oikeasti ihan hyvin ja kylla ma parjaan taalla :D)

HEIIIIIIIIIII

Noniin, noniin noniin. Ah ihanaa paasta kirjottamaan taas. Ma vahan niinku lupasin ittelenni etten kirjota mitaan ennenku saan toita. JA TANAAN KOITTI SE ILON PAIVA! Huh, empa ole ikina elamassani ole ollut nain iloinen toiden saamisesta.

Noh kerrotaan nyt siita ekana... Olenhan tosiaan karsinyt taalla tyottomyydesta jo parisen kuukautta. Tieda hanta, johtuuko se minusta, toista vai maailman yleisesta tilasta, MUTTA silla ei ole valia koska sain v***u toitaa! ( mammalle tiedoks, etta tossa lukee viisu ettei tarvii sitten tulla naamakirjassa valittaa mun kiroamista<3 terkuja aiba!)

Tyonihan tosiaan on sitten sita, etta vietan kahdeksan tuntia paivastani laittaen henkari pidikkeita semmosiin pahvi esittely lappusiin. Shitty work, I know. Mutta palkka on hyva, lukuunottaen etta apinakin osaa tehda sita. Siella tosiaan tyoskentelee mun kanssa samassa huoneessa semmonen nepalilainen tytto, joka ei todellakaan ole mikaan kadun kirkkain lamppu. Mut saattanee johtua kielimuurista.

Taahan meni siis sillain, etta olin tana aamulla valmistautumassa yhteen toiseen tyohaastatteluun, kun sain soiton Anitalta ja han sanoi, etta voisin alottaa tyot samantien. No voin kylla kertoa, etta olisin huutanu elamani kyllyydesta ellei kaikki muut meidan huoneessa olisivat nukkuneet. Voi sita riemun paivaa, kun lahdin dallailemaan tyopaikkaa kohden joka on mukavasti viel tosi parin kilsan paassa. JA KOHTA VIELA LAHEMPANA KOSKA TODELLAKIN OSTAN MUN TAN VIIKON PALKALLA SKEITTILAUDAN, mita olen jo himoinnut tanne tulostani asti.

Tassa on ollu nyt niin pitka aika kun viimeksi kirjotin, etten millaan muista kaikkea, mutta koitan nyt jtn efforttia antaa.

Hostelilla elama sujuu normaalisti. Julie, joka on semmonen 16 vuotias kotoa pihalle potkittu tytto lens ulos, koska poltti pilvea meidan huoneessa. Samoin viime viikolla lens ulos yks jatka, joka myoskin poltti pilvea huoneessaan. Se tilanne ei mennyt niin rauhallisesti kun Julien, koska se idiootti ei tajunnu avata ikkunaa, joten palohalyttimet meni paalle noin. kello 11 illalla. Siina sitten kurkittiin Aileenin ja Andrean kanssa meidan huoneesta ja pohdiskeltiin, etta pitasko lahtea pihalle, mut tultiin siihen tulokseen, etta meilla on nyt niin hyva korttipeli kesken ettei pysty. Eli ihan tommosta perus menoa. Mun kolme parasta kaveria sielta hostellista lahti viime viikon sunnuntaina, Aileen ja Sam sai kikit kun ne parat nukkui samassa sangyssa ja Andrea sai toita toisesta hostellista. Joten nyt asustelen sitten huoneessa yhden syntyperaisen Intialaisen tyton kanssa, joka on myoskin paastaan todella todella vialla. Han ilmoitti minulle vajaa viikko sitten ryhtyvansa escortiksi, ja totesin vaan etta "jaahas, meinaako se samaa kuin huora?" Ja tytto sanoi, etta siina on vissi ero. Kuitenkin parin paivan paasta kysyin, etta miten tyot on mennyt ja tytto totesi hoidelleensa juuri 3 miesta jonkun 18 vee pojan synttareilla. Niin, etta kai siina sitten ON vissi ero. En vaan tieda mika, ja itseasiassa ei mua oikeasti kiinnostakkaan.

Eli ihan semmosta perus kauraa tuolla hostellissa. Piripaiden ja huorien joukossa. Kylla meilla on niin kodikas meno siella.

Taalla elaminen on muutenkin nyt viime aikoina ollut tosi vuoristorataa. Tuo tyonhaku on ollut suuuri masennuksen aiheuttaja, ja samoin se, etta kaikki oikeasti hyvat tyypit lahti. Olen siis JOUTUNUT hengailemaan Nastan ja Sinin hostellilla, minne myoskin Arina muutti tultuaan tanne. Ja Nikokin asuu siina Kings Crossilla niista vain muutaman korttelin paassa, joten tulin kuitenkin siihen tulokseen, etta 4 suomalaista King Crossilla riittaa ja yksi taalla newtownissa.

Newtownista puheenollen... Taa on ollu mun koti siis viimesen kuukauden. Kings Crossia pidetaan australian pahimpana paikkana, mutta ei taa newtownkaan mikaan paratiisi saati ole. Kuitenkin tosi hyvia puoliakin loytyy. Taa on ns. alternative aluetta, etta loytyy kaikennakosta jengia gooteista pummi hippeihin. Ja loistavana lisana myos se, etta taa on seksuaali vahemmistojen mekka, eli ihmeellisempaa on nahda hetsku pari kuin esimerkiksi kaks jabaa pussailemassa. POKS POKS! Mutta juu, kylla taaltakin noita kadun miehia loytyy. Paljon.
Oltiin myos Brandenin kanssa (se jaba jolle olin hiusmallina, ja meista tuli kavereita) newtown festareilla mitka oli ihan sairaan mehukkaat. Ne oli about samaa luokkaa kun joku hmm, kontufestari? mut potenssiin sata. Eli tallaset ilmaset lahio festarit, mut meno oli kova ja helvetin hyvia bandeja. Ja tosi kuuma, ja tosia kuumia ihmisia.

Niin tosta hostellista viela sen verran, etta sen pomo tosiaan tossa lauantaina pyys mua niille drinkille. Tietenkin hanen esitettyaan kysymyksensa jaadyin totaalisesti ja olin sillein "yeaa... sure.!" Sitten se mies (pomo on 35 vuotias oksettava nepalilainen mies) sano, etta okei sovittu nahaan sitten tossa alhaalla kahdeksalta. Menin suoraan Felixin puheille, joka on parikymppinen saksalainen jaba ja sanoin, etta nyt lahetaan kikeen taalta, koska ma en todellakaan ole menossa Kevinin (pomo) kanssa minnekkaan. Mentiin sitten ulos King Crossille hengailemaan finskien hostellille ja palattiin vasta 4 aikoihin aamulla. Sen jalkeen Kevin ei oo sanonu sanaakaan mulle ja on tosi ahdistunu olo asua tuolla.

Ainiin ja eilen hostelilla oli taas tappelu kun yks englantilainen jaba loi yhta ranskalaista tyttoa. Taitaa olla hmm, valehtelematta neljas kerta kun oon nahny kytat meidan hostellilla.

Ja tuli vaan viela mieleen, etta asioita joita taalla olen oppinut itsestani (mita tulinkin tanne tekemaan) ovat seuraavat:


- Ma sittenkin pidan sushista. Se on nykyaan mun lempiruokaa. (Sampo, muistat varmaan viimeksi mita kavi kun tehtiin sushia (soin yhen rullan ja vaihdoin loput sushini leipaan ja juustoon)).

-Ma myos pidan kirjoista. Erityisesti psykologiaa kasittelevista. (Nyysin Andrean hostellista semmosen kirjan ku sahkokissa, ja nyt oon ahminu sen jo neljan paivan sisalla (se kasittelee autistista poikaa, sen aitia ja sen aidin mielikuvitus maailmaa)).

- Valilla on hyva olla yksin ja antaa ajatusten virrata. Se helpottaa perkeleesti.


Etta semmosta mun elamaan. Toivottavasti siella koti Suomessa on kaikki hyvin. Ja mulla on ihan hirvea ikava teita kaikkia. Etenki mun ykkos miesta, ja aidin mielesta sille parasta vavy ehdokasta :D Tergui Sampo!<3

Kirjotan taas mahdollisimman pian. Anteeksi hirveasti kaikille kenelle en oo ehtiny facebookissa kirjottaa. Hoidan sen kun kerkia, mutta tassa tammosta yleista menoa kaikille.

Ootte RAKKAITA ja halailkaa toisianne, etta pysytte lampimina!

<33333333333333333 OKKAKIITSAHEIBAAAAAAAAAAAAA (terkkuja kiimaletulle!)