Monday, September 22, 2008

Bailaa, bailaa ja bailaa.

Paivat kuluu... bailatessa ja nukkuessa. Kohta se toiden saanti rupeaa olemaan aika pakollista ellen halua kamppamme vieressa sijaitsevaan punaisten lyhtyen kadulle myymaan itseani. Tai strippaamaan. Joo, ehka se kahvila/baari duuni sopii mulle sittenkin paremmin. Tytot vei mut pari pv sitten ekaa kertaa bondi beachille, joka on taalla semmonen nuorten ja surffareitten mesta. Oli muuten aivan uskomattoman hulppeat nakymat! Seka rannalla, etta siella olevissa ihmisissa riitti ihmettelemista seka silman ruokaa ;) yau! Aallot oli viela suht pienia, mutta isompia kuin euroopassa yleensa. Surffarit siella veteli ku viimesta paivaa, ja paatettiin Nastan kanssa, etta pakko se on surffikurssi ottaa! Huh! Uskaltauduttiin veteenki menna, vaikka se oli tosin vasta 15 asteista, siis yhta lamminta ku siella suomessa on ilma >:)

Eilen sitten tosissaan lahdin yksin suunnistamaan kohti tuntematonta maaranpaata, Sinin lahdettya matkoihinsa (bondi beachille) ja Nastan toissa olessa. Matkani paatyi eraaseen baariin homokadun varrelle, missa ulkona tupakalla olevat ihmiset ihmettelivat surullista ilmettani ja pyysivat minut sisaan tuopille. Schoonerille, niinkuin taalla sanotaan! Siella sitten suureen aanen nyyhkytin ystavieni hylanneen minut, vaikka tosiasiassa jatin Nastan ja Sinin O'malleysiin kylastyttyani irkkuihin. Ja siihen yhteen jenkki mieheen, kenen kaveri oli vaihtanut jenkkijaban hatun minun hattuuni ja haipynyt sitten strippareita katsomaan, muutama paiva sitten. Marttyyrinen olemukseni upposi ihmisiin baarissa kuin veitsi sulaan voihin ja meista tuli kavereita. Siina sitten muutaman tuopin verran istuskelin heidan kanssaan miettien maailman parantamista ynna muita humalan tuomia ajatuksia. Kello naytti jo kolmea ja ajattelin lahtea kotiin nukkumaan. Toivotin hyvat yot ja viela puhelin numerot vaihdettua, sain porukalta halaukset. Toivottavasti naamme viela uudemman kerran!

Alan pikku hiljaa tottumaan meininkiin taalla, vaikka ikava on kova! Onneksi aidin kanssa puhuminen piristi! Tammonen luuseri mammantytto kun olen. Hah. Tatuoinnin selittaminen kysyjille on ollut joka iltainen rituaali, ja itsellekkin se on tullut muutaman kerran hoettua. Onneksi on se oikeassa ranteessa suojelemassa itselta, ja vasemmassa rannekoru muistuttamassa ihmisesta.

Terkkuja down underista, Jukeboxijuuli (niinkuin minut on taalla uudelleen nimetty)

Thursday, September 18, 2008

AUSTRALIA, HERE WE ARE!

Noniin. Tannehan sitten paadyin, Nastan kanssa Sydneyn keskustaan dataamaan.
Savuin paikan paalle siis toissapaivana ja semi turisti bussissa oopperatalonkin tsekattuani paadyin ison coca-cola kyltin alle, missa sini ja nasta odottivat. Ois sita jalleen nakemisen riemua! Vaik jetlagit oli ekana iltana paalla, patimme silti suunnata bailaamaan tuloni kunniaksi. Siinahan sitten kierreltiin keskustaa ja nasta ja sini nayttivat mestoja. kaytiin nastan tyopaikassakin o'malleysissa. Nastan duuni kaverit olivat todella mukavia, niinkuin kaikki taalla. Suomalaisen jurouteni takia tarvitsin pari tuoppia englannin osamiseksi, mutta toivottavasti sekin katoaa taalla ajan kanssa. Ilta venyi aamuun ja sinin lahdettya kotiin jaimme nastan kanssa viela juoruamaan paikalliseen homobaariin, missa kaksi vanhempaa herrasmiesta pitivat meille seuraa. Tietty perus makin kautta himaan ja nukkumaan.
Aamu olikin ensimmaisesta illasta johtuen melko tuskainen ja paan sarkya esiintyi yhdella jos toisella. Itse olin varannut edellis paivana RSA:n (Responsible service of alcohol -kurssi), johon meneminen tuntui ylitsepaasemattomalta jetlagini ja hedarin takia. Ryhdistaydyttyani ja nastan minut sinne saatettua olin valmis vastaanottamaan kaiken mahdollisen tiedon alkoholin vastuullisesta jakamisesta. Kurssihan kesti sitten kuutisen tuntia minka ajan kaytin osaksi nukkumiseen. Paasin kokeesta kuitenkin lapi ja viela excellent -arvosanoin! Yeah! Etta siina teille amista, hah!
Nyt alkaa sitten totaallinen toiden metsastys, tai itseasiassa aloitan sen vasta huomenna, niinkuin tupakka lakonkin ja terveemman elaman. Huomenna huomenna!
Kamppa missa asutaan, siis Nastan ja Sinin kanssa, on pieni mutta ihana! Katolla on pehmea paallysteinen lattia seka mahdollisuus grillailuun. Unohtamatta tietenkin hulppeita nakymia Sydneyn keskustaan. Ehdittiin siella jo tanaan esiintyakkin, huomaamatta uteliaita naapureita jotka seurasivat mielenkiinnolla kamppailulaji performassiamme seka nastan special area -vilautusta.
Tanaan on 25 astetta lamminta, ja tarkoitus ulostautua illalla jonnekkin baariin. Menaan Sinin kanssa tod. nak. pitamaan ensin Nastalle seuraa, silla poloinen tytto joutuu tanaan juottamaan lukematonta maaraa laivasto poikia humalaan. Huh! On se baarissa tyoskentely vaan niin rankkaa ;)

Terkkuja, haleja ja pusuja suomeen. I miss u all :(
Cheers!

Tuesday, September 16, 2008

Hong Kong

Ostettuani gatoradea toipuakseni 12 tunnin lentomatkasta Lontoosta tanne Hong Kongiin, sain ilmaista internet aikaa noin puolen tunnillisen verran. Ajattelin kayttaa ajan viisaastii, joten surffasin suoraan facebookkiin tsekkaamaan tuttujen tunnelmat. Aikaa on viela jaljella, joten pistampa taman blogin sitten rullaamaan.

Lontoossa meni odotusten mukaisesti Sannan kanssa bailatessa, ja nukkuessa millon missakin. Kirjaimellisesti, milloin missakin! Paastiimpa Lontoon elaintarhaankin kaymaan, pummilla vielapa, Sannan kavereiden sujauttaessa liput meille. Hah! Kylla koyhalais reppureissari keinot keksinee, ja miksei ihan au pairkin! Vai mita Sanna?

Lontoon reissu oli suht intiimi, joten siita ei sen enempaa. Juttuja taynna. Hullua.

Lentokone lahtee siis tossa about puolentoista tunnin paasta kohti viimeista maaranpaatani (ainakin toistaiseksi), Sydneya. Tuolla Kenguruiden maassa on sitten tarkoitus viettaa tyon tayteista elamaa, mutta unohtamatta tietenkaan paikan tarjoamaa viihdyketta ;)

Jatkan kirjoittamista, kun on jotain kerrottavaa. Jos en kirjoita, tarkoittaa etta olen joko kuollut tai elamassani Sydneyssa ei ole mitaan sisaltoa mista kertoisin tai etta olen suorastaan niin kiireinen etta aikaa ei yksinkertaisesti jaa teidan viihdyttamiseenne. Hmm... Viimeinen olisi suotavin vaihtoehto.

Etta sen pitemmitta puheitta, hmmm, rakkautta!